lauantai 29. syyskuuta 2012

Ja aina vaan sataa

Nyt ollaan käyty kaksi kertaa pentukurssilla. Topi hallitsee kosketuskepin, luoksetulon ja luopumisen. Pystymme edelleen tekemään metsälenkkejä vapaana, joka on ihanaa, sillä Topi osaa juosta täysin rinnoin, niin kuin vain kunnon Leonberginkoira voi. Tekee piruetteja metsässä ja ryskii menemään. Nyt olemme nähneet sen inkoolaisen toisen Leonberginkoiran. On kaksi kuukautta Topia vanhempi ja tooosi paljon pienempi. Olen alkanut epäillä, että Topi on iso Leonberginkoiraksi, oikeasti tosi kookas, ei siis lihava, mutta iso.

Edelleen tosi rakastettava koira. Ainoa vika, että rakastaa mm. siporex- seinää, joten uudehko talomme kaipaa remonttia. Topi ei tule ollenkaan yläkertaan. Olen siitä tosi iloinen. Myös lenkillä talutushihnassa vetäminen ollaan saatu Wirenin opein hallintaan. Pentukurssi on vain kuusi kertaa, ja ajattelimme sen jälkeen mennä rallitokoon. Se ei ole niin kovin ryppyotsaista toimintaa- sopii meille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti